Tuntuu, että muut eivät ymmärrä - sinä olisit ymmärtänyt

                                                                                  Kuva: Pillvi / http://harhakuva.org/


Toisten silmien edessä en viitsisi olla itkuinen ja surkea, sillä se ahdistaa muita ja saa muut kiusaantuneiksi.

Järviradiosta tulee se Mehtävaristen matkaan. Sie väänsit radion kovemmalle silloin, kun sitä soitettiin ja käskit nauttimaan "varislaulusta". Kesti jonkin aikaa ennen kuin aloin pitää siitä biisistä, siedätyshoito toimi :)
          Kävin tänään hautuumaalla. Olin jättänyt perheesi haudalle... tai siis nyt myös sinun haudallesi... lapun, jonka molemmille puolille olin kirjoittanut tekstiä. Ensimmäisellä puolella oli tuon varislaulun alku. Toiselle puolelle olin kirjoitellut "Minne menee tyttörukka" -runon. Joku oli taitellut esiin tuon Tyttörukka-homman.
          Jähmetyin ja punastuin, sillä voi että minua hävetti, kun mietiskelin, ketkä olivat kerenneet käydä sen lukemassa. Heitin lapun nopeasti roskiin. Paras jättää jatkossa itsetuhon viittaavat lappuset sikseen. Ne hämmentäisivät ja pelottaisivat ihmisiä, että "meneekö Satu Jaakon mukana". Tai ehkä se ei kiinnosta enää ketään.

Sinä ymmärsit minua, osasit käsitellä minua ja sen tähden olisit paras tuki tässä surussa. Tuntuu, että sinä olisit ainut, joka minua ymmärtäisi. Ei pitäisi ajatella noin mustavalkeasti. Kyllä monet varmasti yrittävät ymmärtää sen mukaan kuin suinkin osaavat ja jaksavat. Jätit jälkeesi suuren tyhjän aukon, ja minua viiltää ajatus siitä, että kestäisin mitä hyvänsä, jos olisit tässä. Taas mä toistan itseäni: hirveä ikävä sinua.

Minä luulin, että se oli molemminpuolista; että sinä kestäisit myös, jos minä olen tässä. Teit iän päivän selväksi, että koit, että käsitin sinua aina ja että osasin käsitellä sinua. Annoin sinulle kaiken tukeni ja sen piti riittää! Rakkauden piti voittaa kaikki esteet... Nyt minun pitäisi vittu saatana surra ilman sinun tukeasi, niinkö? Ajattelitko YHTÄÄN tätä, miten paljon minä jään sinua kaipaamaan... Ja tiedän vastauksen kysymättä. Juuri silloin, kun ammuit, ajattelit kai vain, että "tämä on pakko tehdä, tämä on ainut ratkaisu". Et ajatellut silloin minua, sillä on mahdoton tehdä päätöstä, jos ei pyri sulkemaan mielestään muita.